Yritykset ovat alkaneet toden teolla herätä sosiaalisen median kutsuun. Intunexin maaliskuussa toteuttamassa markkinaselvityksessa valtaosassa haastatelluissa yrityksissä oli käyty keskustelua siitä, miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää liiketoiminnan tukena. On ymmärrettävää, että tätä keskustelua on dominoinut markkinointiviestinnän näkökulma. Sosiaalinen media voidaan nähdä yrityksissä uudenlaisena mahdollisuutena tavoittaa asiakas ja lisätä sitä kautta myyntiä.

Yritysten kannalta sosiaalisessa mediassa on kuitenkin kyse laajemmasta asiasta kuin vain markkinoinnista ja myynnistä. Teemu Arina totesi viime viikolla ITK 2010-konferenssissa, että jos sosiaalinen media nähdään vain paikkana markkinointiviesteille, mennään pahasti metsään. Arinan mukaan sosiaalinen media tulisi nähdä paikkana vuorovaikutukselle ja yhteiselle ongelmanratkaisulle. Olen Teemun kanssa samoilla linjoilla. Vaikka olen sitä mieltä, että sosiaalisessa mediassa voidaan tehdä myyntiäkin, yrityksissä olisi hyvä miettiä, miten sosiaalisen median toimintamalleja voisi soveltaa laajemmin liiketoiminnan tukena.

Näitä näkökulmia avattiin 16.huhtikuuta Intunexin järjestämässä kutsutilaisuudessa, jonka aiheena oli sosiaalinen media liiketoiminnan tukena – tiedon ja osaamisen johtamisen näkökulmasta. Kysymys kuului: miten osaamisen jakamista ja yhteisöllisiä toimintatapoja voidaan tukea sosiaalisen median avulla?

Tupa oli täynnä HR- ja liikkeenjohdon ammattilaisia, ystäviä ja yhteistyökumppaneita yli kolmestakymmenestä eri yrityksestä ja organisaatiosta. Mukana oli etukäteen valmisteltuja puheenvuoroja, ryhmäkeskusteluja ja videohaastatteluja. Itse pidin avauspuheenvuoron, jossa avasin näkökulmia, mitä sosiaalisen media tarkoittaa yritysten kannalta.

Vaikka sosiaalinen media on mullistanut tapoja, joilla ihmiset jakavat tietoa ja ovat yhteydessä toisiin ihmisiin, varsinaiset yrityssovellukset ja konkreettiset esimerkit sosiaalisen median soveltamisesta yrityksissä ovat edelleen varsin harvassa.

Oman käsitykseni mukaan sosiaalisen median läpimurron esteenä yrityksissä on vallassa oleva johtamisparadigma ja sitä tukevat IT-järjestelmät. Vaikka johtamis- ja tietojärjestelmillä on pystytty parantamaan työn tuottavuutta teollistumisen alkuajoista lähtien, nämä järjestelmät ovat tehneet yrityksistä myös hitaita ja kankeita. Perinteiset tavat jakaa ja koordinoida työ on johtanut tiedon ja osaamisen siiloutumiseen ja hierarkisiin organisaatiorakenteisiin.

Tulevaisuudessa tuotannon tehostaminen ei enää onnistu puristamalla tehoja irti yksilöistä. Osaaminen ja asiantuntijuus on hajaantunut ympäri yritystä. Tämän päivän ongelmien ratkaisuun tarvitaan usean alan osaamista ja tietämystä. Kun yritys muodostuu yksilöistä, tiimeistä ja yksiköistä, joiden välinen tiedon jakaminen ja yhteistyö on hyvin kontrolloitua, rajattua tai jopa mahdotonta, yritys käyttää älykkyyttään hyvin heikosti. Tulevaisuudessa työn tehostaminen on mahdollista sellaisten yhteisöllisten työtapojen avulla, jotka mahdollistavat tiedon ja osaamisen liikkumisen sekä ihmisten välisen verkostoitumisen joustavasti yli yksikkörajojen.

Tiedon ja osaamisen joustavan liikkumisen tiellä ovat usein suoriutumisen arviointi- ja palkitsemiskäytänteet, jotka eivät kannusta tiedon jakamiseen ja toisten auttamiseen. Itseasiassa tieto on perinteisesti merkinnyt valtaa, joka on johtanut siihen että tietoa ei haluta jakaa. Olemme kuitenkin tulossa tilanteeseen, jossa tiedon pihtaamisella ei enää pärjää. Päinvastoin, tieto jota pihdataan, homehtuu. Ne jotka rakentavat toimintansa tiedon varastoimisen logiikkaan, tulevat väistämättä jäämään jalkoihin.

Jos yritys haluaa menestyä tulevaisuudessa, osaaminen ja tieto on saatava liikkumaan joustavammin ja nopeammin. Ensiksi on tuettava yrityksen sisäistä osaamisen ja tiedon liikkumista, ihmisten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Toiseksi on pystyttävä avoimempaan vuorovaikutuksen niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin muidenkin kanssa. Eikä näitä tehtäviä voi antaa vain markkinointi-, viestintä- tai PR-toimiston tehtäväksi. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutukseen osallistuu jokainen yrityksen työntekijä, haluttiin sitä tai ei. Rajoitusten ja kieltojen sijaan olisi rohkeasti katsottava, miten tässä uudessa tilanteessa toimitaan, miten yhteisöllisiä toimintatapoja ja sosiaalisia median työkaluja voisi hyödyntää oman liiketoiminnan tukena.

Sosiaaliset sovellukset ja niiden mahdollistamat uudet toimintamallit mahdollistavat ihmisten välisen ennen näkemättömän yhteistyön ja verkostoitumisen. Yrityksille tämä voi merkitä ennen näkemätöntä joustavuutta ja ketteryyttä.

Ennen kuin sosiaalisen median toimintamallit voivat arkipäiväistyä yrityksissä, tarvitaan uudenlaista johtamismallia ja – toimintakulttuuria. Ensin on raivattava suoriutumisen arviointikulttuuri, joka ylläpitää tiedon pihtaamista oman paikan ja aseman varjelemiseksi. Toiseksi on löydettävä johtamismalli, joka mahdollistaa ihmisten välisen yhteistyön ja tiedon ja osaamisen jakamisen yli yksikkörajojen. Kolmanneksi on luotava kulttuuri, joka kannustaa toisten auttamiseen ja avun pyytämiseen sekä ideoiden yhteiseen kehittelyyn.

Nopeasti kasvavan asiantuntijayrityksen osaamisen hallinta

Tällaista johtamista ja yhteistyötä rakennetaan Futuricella, jota oli Intunexin kutsutilaisuudessa oli esittelemässä Mats Malmsten. Futurice on ollut yksi nopeimmin kasvavista yrityksistä Suomessa. Tästä huolimatta yrityksen tavoite Matsin mukaan on olla yksi tiimi ja välttää siiloutuminen. Osaamisen ja tiedon pitää liikkua joustavasti ja nopeasti. Tätä tavoitetta tuetaan monipuolisesti erilaisilla yhteisöllisillä toimintatavoilla ja ratkaisuilla.

Yhteistyöalustat tiedon jakamisen välineenä

Käytännöllisiä esimerkkejä esitteli myös Satu Luoma, joka kertoi mitä wikit ja yhteistyöalustat käytännössä mahdollistavat. Tieto on ajan tasalla yhdessä paikassa, eikä dokumentteja tarvitse lähetellä sähköpostilla. Kuka tahansa voi jatkaa siitä mihin toinen on jäänyt.

xTune Competence Hub – nopeaa ja ketterää osaamisen hallintaa

Tilaisuuden lopuksi demottiin Intunexin kehittämää xTune Competence Hub työkalua. Jokaiselle osallistujalle oli luotu tunnukset demo-ympäristöön, johon osallistujat pääsivät kirjautumaan omilla tietokoneillaan. Samalla havainnollistettiin, miten xTunen avulla kuka tahansa voi löytää yrityksen sisältä tiettyä asiaa osaavan tai tietystä asiasta tietävän henkilön helposti ja nopeasti.

Jaa