Intunex Oy

Crowdsourcing yhteisöllisenä toimintamuotona

Crowdsourcing eli joukkoistaminen tai talkoistaminen, on nykyään muotisana, mutta siitä huolimatta yksi kiinnostavimmista sosiaalisen median soveltamismahdollisuuksista yrityksissä. Kaikki suuret yritykset ovat tarttuneet asiaan ja luoneet erilaisia alustoja joukkoälyn vangitsemiseen. Twitterissä tulee aiheesta päivittäin uusia blogikirjoituksia, niin paljon ettei ehdi kaikkea edes seuraamaan. Itse olen kerännyt kiinnostavia crowdsourcing-aiheisia linkkejä Delicious-palveluun ja nykyään Diigoon vuoden ajan.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/adesigna/

Crowdsourcing-termiä käytetään kuvaamaan hyvin erilaista toimintaa, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan yrityksen tuotekehitykseen tai sisällöntuotantoon liityvän tehtävän ulkoistamista joukolle avoimella kutsulla. Tyypillinen esimerkki on graafisen suunnittelutehtävän tai teknisen tuotekehityshaasteen heittäminen jollekin crowdsourcing-alustalle, jossa kuka tahansa voi esittää ratkaisuja tai ideoita annettuun tehtävään. Yleensä ehtoihin kuuluu, että yritys voi lopuksi päättää, minkä ratkaisun se kelpuuttaa ja palkitsee. Palkinnoksi tehtävästä voi saada mainetta, mammonaa, hyvää mieltä ja itsensä toteuttamista – tai kaikkia niitä. Suurin ongelma ja haastavin kysymys näissä crowdsourcing-malleissa on luonnollisesti se, miksi ihmiset haluaisivat osallistua ja jakaa ideoitaan juuri sinun yrityksellesi?

Alunperin crowdsourcing termi on tarkoittanut joukkojen (ennalta määräämättömän, avoimella kutsulla muodostuneen ryhmän) yhteistyötä. Sittemmin termin käyttö on laajentunut koskemaan mallia, jossa yritys antaa jonkun työn suurelle joukolle yksilöitä. Tämä ei ole kuitenkaan crowdsourcingia perinteisessä mielessä, koska niissä joukko ei tee yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi, vaan yksilöt kilpailevat keskenään parhaasta ratkaisusta ja siitä seuraavasta palkinnosta.

Itse uskon, että crowdsourcingin mahdollisuudet piilevät nimenomaan yhteistyössä. Crowdsourcing pitäisi nähdä enemmän yhteistyömuotona kuin jonkun tehtävän kilpailuttamisena joukolla yksilöitä tai ideoiden keräämisenä joukolta yksilöitä. Sen sijaan, että crowdsourcing nähdään jonain, jota yrityksen tuotekehitysyksikkö tai markkinointiosasto voi toteuttaa, se voitaisiin nähdä toimintatapana, jota jokainen työntekijä hyödyntää työyhteisössään.

xTune-työkalussamme tällaista yhteisöllistä crowdsourcing-toimintatapaa sovelletaan asiantuntijoiden väliseen tiedon jakamiseen ja ongelmanratkaisuun yli yksikkörajojen. xTunessa kuka tahansa voi löytää oman organisaationsa sisältä ne ihmiset, jotka osaavat jotakin asiaa, tai ovat kiinnostuneita siitä, ja pyytää heiltä apua. Avunpyytäminen ja sen antaminen on tehty helpoksi ja palkitsevaksi. Palkitsevuutta tuetaan visuaalisilla tunnustuksilla (badgeilla) ja toiminnan näkyväksi tekemisellä, ja sitä seuraavalla yhteisön arvostuksella ja suosituksilla.

Jos crowdsourcingilla voidaan nopeuttaa yrityksen ongelmanratkaisua, miksi sen hyödyntäminen yhteistyömuotona yrityksissä on vielä harvinaista? Teknologisia haasteita ja osaamattomuutta suurempana ongelmana näen toimintatapoihin liittyvän osaamattomuuden. On totuttu ylhäältä alas -käskykulttuuriin. On luotu laatuprosessit ja hallintajärjestelmät. Nyt pitäisikin heittäytyä ennalta-arvaamattomaan vuorovaikutukseen, luottaa omiin työntekijöihinsä, ja tulla pois norsunluutornista. Uskon, että ihmiset olisivat valmiita tekemään yhteistyötä ja jakamaan ideoita, mutta organisaatiot ei ole rakennettu sillä tavalla. Organisaatioissa tiedon jakaminen on edelleen tiukasti hallittu ja kontrolloitu.

Olemme astuneet aikakauteen, jossa toiminnan tehostaminen ei enää onnistu vain prosessien ja asioiden kontrolloivalla hallinnalla. Tulevaisuuden huippusuoritukset eivät perustu yksin tekemiseen, vaan yhteistyöhön, jaettuun asiantuntijuuteen. Johdon tehtävä on tarjota henkilöstölleen työkalut ja oikeanlainen organisaatiokulttuuri, jossa tiedon jakamista arvostetaan.

About Janne Ruohisto


Posted on Tam 11th, 2011 Uncategorized  ,

3 Comments

  1. Jee. Ennalta-arvaamatonta yhteistyötä. Serendipity-lisäarvoa. Olen täysin samaa mieltä, että kyse on toimintatapojen joustamattomuudesta.

    Joukkoäly perustuu todellakin myös joukkoviehätykseen. Verkkotalkoot nousevat vielä ja epäilen että kolmas sektori näyttää tietä.

    Suomessa ei ole kunnolla ammatilisia joukkokehityspaikkoja, jossa ProAm tyyppiset osaajat voisivat väläyttää taitojaan. Siinäpä pieni markkinarako.

  2. Janne Ruohisto (Author)

    Kiitos kommenteista Vesa! Kerro lisää, millaisia joukkokehityspaikkoja ajattelit?

  3. Tyypillisintä talkoistamista on koodaus kuten vaikkapa Star Wreck -leffaan. Open source graphics voisi toimia Suomessakin.

    Aikapankit ovat mielenkiintoisia vaihdantapiirejä, joista voisi kehittyä talkoistamispaikkoja. Miten olisi kerhotoiminnan talkoistaminen. Suomi on tuhansien yhdistysten luvattu maa, toivottavasti syntyy eräänlaisia martta2.0 virtuaaliyhteisöjä.

    Tai Luo työpaikka -talkoistus. Nythän kaivataan duunia nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Talkoistetaan tietopankeista ja”ilmoitustauluista” enemmän vuorovaikutteisia matchmaking-paikkoja.

Comments are now closed for this article.

 Related Posts