Intunex Oy

Osaamisen jakaminen: miksi ihmiset auttaisivat toisiaan?

Intunexin tavoite on auttaa ihmisiä jakamaan osaamistaan ja tekemään yhteistyötä.

Asiantuntijoiden kohtaamat ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niiden ratkaisuun tarvitaan laajasti eri alojen asiantuntemusta, jota omasta tiimistä ei useinkaan löydy. Ongelmanratkaisu puutteellisen ymmärryksen ja tiedon varassa johtaa helposti ajanhukkaan ja huonoihin päätöksiin. Ongelma ei ole se, etteikö tietoa olisi saatavilla. Tietoa on löydettävissä aiheesta kuin aiheesta yllin kyllin, mutta aikaa sen omaksumiseen ei.

Ylivoimaisesti paras ja nopein tapa ratkaista monimutkaisia ja haastavia ongelmia on saada apua asiasta tietäviltä ihmisiltä. Usein riittää jo se, että aiheesta kiinnostuneet ihmiset löydetään ja saadaan “saman pöydän ääreen”. Haaste on siinä, että miten oikeat ihmiset löydetään ja saadaan samaan pöytään ja ratkomaan ongelmaa yhdessä, auttamaan toinen toisiaan?

Perinteisesti tämä haaste on pyritty ratkaisemaan tehokkaalla projektiresursoinnilla tai osaamisen hallintajärjestelmillä. Nämä ratkaisut ovat perustuneet siihen, että on keskitetty taho, joka kerää tietoa siitä, kuka osaa mitäkin ja tarpeen tullen pystyy osoittamaan resurssin tiettyyn tarpeeseen. Projektit on määritelty ylhäältä alas tarkkaan kuka tekee mitäkin. Ongelma näissä järjestelmissä on se, että ne ovat hyvin hitaita, kankeita ja byrokraattista. Jotta toiminnasta tulisi joustavampaa ja ketterämpää tarvitaan vapaamuotoisempia kanavia ja toimintatapoja niin, että ihmiset voivat auttaa toinen toisiaan. Yrityksiin pitää rakentaa auttamisen prosesseja. Ihmisiä pitää reipastuttaa (uusi ehdotus suomennokseksi sanalle empower) tekemään yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Johdon tehtäväksi tulee tällöin antaa suuntaa, tavoitteita, innostaa ja kannustaa.

xTunen avulla kuka tahansa voi löytää ihmiset, jotka osaavat jotakin asiaa tai ovat kiinnostuneita siitä, ja pyytää heiltä apua. Auttaminen tapahtuu yhteisöllisesti: idean, ongelman tai projektin ympärille muodostuu asiantuntijaparvi, joka voi työstää asiaa yhdessä eteenpäin. Jokainen voi päättää millä tavalla osallistuu. Joku voi tarjota vain mikrotukensa vinkkaamalla esimerkiksi hyödylliseen tietolähteeseen. Joku kokenut konkari voi kiireestä huolimatta antaa kannustavan eleen juniorille, joka vasta harjoittelee asiaa, eikä välttämättä muuten uskaltaisi tarttua haasteeseen. Näin ihmiset pystyvät tekemään yhteistyötä ja auttamaan toinen toisiaan, jolloin yrityksen ongelmanratkaisu nopeutuu ja toiminnasta tulee ketterämpää. Samalla yritys saa uudenlaisen ja ajantasaisen näkymän henkilöstönsä osaamiseen. Piilossa olevaa osaamista tulee esiin ja hyötykäyttöön.

Kaksi yleisimmin esitettyä kritiikkiä ja epäilystä tämänkaltaiselle yhteistyölle ja toimintatavalle on pelko siitä, että johto menettää hallinnan sekä epäilys siitä, että ihmiset haluaisivat jakaa osaamistaan.

1) Menettääkö johto hallinnan ja syntyykö yritykseen kaaos, jos ylhäältä-alas johdetusta komentoketjumallista luovutaan?

Se, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä ilman komentoketjua ei tarkoita sitä, että yrityksen tarvitsisi hylätä laatuprosessinsa ja projektinhallintajärjestelmänsä. Projektit ja projektiryhmät voivat edelleen olla tarkkaan määriteltyjä, mutta sen rinnalle voidaan tuoda uudenlaisia vapaamuotoisempia ja yhteisöllisempiä toimintatapoja, joissa osaaminen saadaan liikkeelle, oppiminen tehostuu ja aikaa säästyy. Todellisempi este osaamisen liikkumiselle on toimintamallit ja rakenteet, jotka suosivat osaamisen piilottamista. Tällöin yrityksessä ei puhalleta yhteiseen hiileen.

2) Minkä takia ihmiset haluaisivat jakaa osaamistaan ja auttaa toisiaan?

Itse uskon, että ihmisillä on luontainen halu tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan. Yritysten toimintatavat ja rakenteet ei kuitenkaan usein tue tätä tavoitetta. Kysymykseen miksi ihmiset haluavat auttaa toisiaan ei ehkä ole lopullista vastausta, mutta esittäisin siihen oman ymmärrykseni pohjalta ainakin seuraavia näkökulmia:

  1. Yhteisöllisyys. Ihmiset haluavat kuulua johonkin ja kokea olevan hyödyksi.
  2. Oppiminen. Motivaatio syntyy hyvin pitälti mahdollisuudesta oppia uutta. Oppiminen tapahtuu yhteisöllisessä ongelman ratkaisussa osaamista jakamalla.
  3. Arvostus. Jakamalla osaamista saat arvostusta yhteisöltäsi. Asiantuntijuus on osaamisen jakamista. Joskus aikaisemmin tieto oli valtaa, mutta tänä päivänä valtaa on sillä joka jakaa osaamista.
  4. Menestyminen. Elämme avoimuuden ja yhteisöllisyyden aikakautta. Ilman yhteistyötä ja osaamisen jakamista ei voi menestyä. Jos haluaa saada apua muilta on ensin itse opittava auttamaan toisia. Kun tämän oivaltaa, huomaa, että antamalla enemmän kuin ottaa, saa enemmän kuin antaa.

Mitä mieltä olet: haluavatko ihmiset auttaa toisiaan? Voiko yrityksiin rakentaa auttamisen kulttuuria?

About Janne Ruohisto

Janne Ruohisto, M.Ed., is the CEO and founder of Intunex. His background is in human resource development and talent management with a broad experience in utilizing information technology. Janne has participated in developing several web-based applications and collaborative environments to support learning and professional development since 1999. He started Intunex in 2008 with a mission is to help people work smarter together.
Posted on Apr 2nd, 2011 Uncategorized  ,  ,  ,  ,

2 Comments

  1. Taru

    Mukanvankuuloista pohdintaa!

    Itse olen samaa mieltä siinä, että ihmiset lähtökohtaisesti haluavat auttaa toisiaan ja tehdä yhteistyötä. Ehkä me vain vähäksi aikaa teollistumisen myötä unohdimme ja hukkasimme talkoohengen ja yhdessä tekemisen meiningin. Tässä suhteessa tuntuu mukavalta, että iso jengi on palaamassa ikäänkuin muutaman askelen takaisin päin.

    Charles Leadbeater on tiivistänyt näitä ajatuksia loistavasti neljän minuutin videoon. Koko homma kiteytyy lauseeseen “In the past you were what you owned, now you are what you share.”
    http://www.youtube.com/watch?v=qiP79vYsfbo

  2. Maria Laitinen

    Pohdiskelin auttamista tänään ystäväni Annelin kanssa. Hän on yksi viisaimmista ihmisistä, joita tunnen.

    Tulimme siihen tulokseen, että auttaminen on jotenkin meihin sisäänkirjoitettu. Ihmiset vain auttavat toisiaan, koska haluavat tehdä niin. Emme keksineet syytä, miksi eivät auttaisi. Auttamisella saa hyvän mielen itselleen ja toiselle. Ja jos tietää jostain asiasta ja sen kertomisesta ei ole itselle vaivaa, miksei jakaisi tietoaan.

    Antaessaan saa. Auttamisen motiivi voi olla vain myötätunto toista kohtaan. Jos toinen pääsee helpommalla, kun autan häntä, miksi en tekisi sitä.

    Aika usein vain avun pyytäminen on vaikeaa. Ehkä pelkäämme rasittavamme toisia ihmisiä. Ja jos en tiedä, että joku tarvitsee apuani, en voi sitä antaa. xTunessa avun pyytäminen ja sen antaminen on helppoa. Pienellä avulla voi olla iso merkitys kokonaisuuden kannalta.

    Yhdessä olemme enemmän!

Comments are now closed for this article.

 Related Posts