Intunexin tavoite on auttaa ihmisiä jakamaan osaamistaan ja tekemään yhteistyötä.

Asiantuntijoiden kohtaamat ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niiden ratkaisuun tarvitaan laajasti eri alojen asiantuntemusta, jota omasta tiimistä ei useinkaan löydy. Ongelmanratkaisu puutteellisen ymmärryksen ja tiedon varassa johtaa helposti ajanhukkaan ja huonoihin päätöksiin. Ongelma ei ole se, etteikö tietoa olisi saatavilla. Tietoa on löydettävissä aiheesta kuin aiheesta yllin kyllin, mutta aikaa sen omaksumiseen ei.

Ylivoimaisesti paras ja nopein tapa ratkaista monimutkaisia ja haastavia ongelmia on saada apua asiasta tietäviltä ihmisiltä. Usein riittää jo se, että aiheesta kiinnostuneet ihmiset löydetään ja saadaan ”saman pöydän ääreen”. Haaste on siinä, että miten oikeat ihmiset löydetään ja saadaan samaan pöytään ja ratkomaan ongelmaa yhdessä, auttamaan toinen toisiaan?

Perinteisesti tämä haaste on pyritty ratkaisemaan tehokkaalla projektiresursoinnilla tai osaamisen hallintajärjestelmillä. Nämä ratkaisut ovat perustuneet siihen, että on keskitetty taho, joka kerää tietoa siitä, kuka osaa mitäkin ja tarpeen tullen pystyy osoittamaan resurssin tiettyyn tarpeeseen. Projektit on määritelty ylhäältä alas tarkkaan kuka tekee mitäkin. Ongelma näissä järjestelmissä on se, että ne ovat hyvin hitaita, kankeita ja byrokraattista. Jotta toiminnasta tulisi joustavampaa ja ketterämpää tarvitaan vapaamuotoisempia kanavia ja toimintatapoja niin, että ihmiset voivat auttaa toinen toisiaan. Yrityksiin pitää rakentaa auttamisen prosesseja. Ihmisiä pitää reipastuttaa (uusi ehdotus suomennokseksi sanalle empower) tekemään yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Johdon tehtäväksi tulee tällöin antaa suuntaa, tavoitteita, innostaa ja kannustaa.

xTunen avulla kuka tahansa voi löytää ihmiset, jotka osaavat jotakin asiaa tai ovat kiinnostuneita siitä, ja pyytää heiltä apua. Auttaminen tapahtuu yhteisöllisesti: idean, ongelman tai projektin ympärille muodostuu asiantuntijaparvi, joka voi työstää asiaa yhdessä eteenpäin. Jokainen voi päättää millä tavalla osallistuu. Joku voi tarjota vain mikrotukensa vinkkaamalla esimerkiksi hyödylliseen tietolähteeseen. Joku kokenut konkari voi kiireestä huolimatta antaa kannustavan eleen juniorille, joka vasta harjoittelee asiaa, eikä välttämättä muuten uskaltaisi tarttua haasteeseen. Näin ihmiset pystyvät tekemään yhteistyötä ja auttamaan toinen toisiaan, jolloin yrityksen ongelmanratkaisu nopeutuu ja toiminnasta tulee ketterämpää. Samalla yritys saa uudenlaisen ja ajantasaisen näkymän henkilöstönsä osaamiseen. Piilossa olevaa osaamista tulee esiin ja hyötykäyttöön.

Kaksi yleisimmin esitettyä kritiikkiä ja epäilystä tämänkaltaiselle yhteistyölle ja toimintatavalle on pelko siitä, että johto menettää hallinnan sekä epäilys siitä, että ihmiset haluaisivat jakaa osaamistaan.

1) Menettääkö johto hallinnan ja syntyykö yritykseen kaaos, jos ylhäältä-alas johdetusta komentoketjumallista luovutaan?

Se, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä ilman komentoketjua ei tarkoita sitä, että yrityksen tarvitsisi hylätä laatuprosessinsa ja projektinhallintajärjestelmänsä. Projektit ja projektiryhmät voivat edelleen olla tarkkaan määriteltyjä, mutta sen rinnalle voidaan tuoda uudenlaisia vapaamuotoisempia ja yhteisöllisempiä toimintatapoja, joissa osaaminen saadaan liikkeelle, oppiminen tehostuu ja aikaa säästyy. Todellisempi este osaamisen liikkumiselle on toimintamallit ja rakenteet, jotka suosivat osaamisen piilottamista. Tällöin yrityksessä ei puhalleta yhteiseen hiileen.

2) Minkä takia ihmiset haluaisivat jakaa osaamistaan ja auttaa toisiaan?

Itse uskon, että ihmisillä on luontainen halu tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan. Yritysten toimintatavat ja rakenteet ei kuitenkaan usein tue tätä tavoitetta. Kysymykseen miksi ihmiset haluavat auttaa toisiaan ei ehkä ole lopullista vastausta, mutta esittäisin siihen oman ymmärrykseni pohjalta ainakin seuraavia näkökulmia:

1. Yhteisöllisyys. Ihmiset haluavat kuulua johonkin ja kokea olevan hyödyksi.
2. Oppiminen. Motivaatio syntyy hyvin pitälti mahdollisuudesta oppia uutta. Oppiminen tapahtuu yhteisöllisessä ongelman ratkaisussa osaamista jakamalla.
3. Arvostus. Jakamalla osaamista saat arvostusta yhteisöltäsi. Asiantuntijuus on osaamisen jakamista. Joskus aikaisemmin tieto oli valtaa, mutta tänä päivänä valtaa on sillä joka jakaa osaamista.
4. Menestyminen. Elämme avoimuuden ja yhteisöllisyyden aikakautta. Ilman yhteistyötä ja osaamisen jakamista ei voi menestyä. Jos haluaa saada apua muilta on ensin itse opittava auttamaan toisia. Kun tämän oivaltaa, huomaa, että antamalla enemmän kuin ottaa, saa enemmän kuin antaa.

Mitä mieltä olet: haluavatko ihmiset auttaa toisiaan? Voiko yrityksiin rakentaa auttamisen kulttuuria?