Monissa organisaatioissa on otettu käyttöön erilaisia yhteisöllisiä viestintä- ja yhteistyöympäristöjä ja sosiaalisia intranetteja. Samalla on huomattu, että pelkkä teknologian käyttöönotto ei riitä: ihmiset eivät noin vain ryhdykään jakamaan osaamistaan ja tekemään yhteistyötä. Yleensä yhteistyötä estää vallalla oleva toimintakulttuuri ja opitut vanhat toimintatavat. Jotta uusia yhteisöllisiä välineitä opitaan hyödyntämään, tarvitaan toimintakulttuurin kehittämista ja yhteisöllisen työskentelyn fasilitointia. Tätä työtä voidaan kutsua yhteisömanageroinniksi (community management) tai verkostofasilitoinniksi tai nettikätilöinniksi.

Suomestakin löytyy jo useita henkilöitä, joiden työnkuva on toimia organisaationsa yhteisömanagerina. Yleensä nämä henkilöt ovat osa markkinointitiimiä ja fasilitoivat lähinnä yritysten ulkopuolisia yhteisöjä.

Intunexissa olemme oppineet, että yrityksissä tarvitaan myös sisäisen toimintaan liittyen yhteisömanagerointia. Yhteisömanageri rohkaisee ja kannustaa henkilöstöä yhteistoimintaan, madaltaa kynnystä osallistua yhteistyöhön, näyttää itse esimerkkiä, tuo esiin osallistumisen hyötyjä, rakentaa osallistujien välistä luottamusta, auttaa ja opastaa sekä ohjeistaa.

Onko teidän yrityksessänne tällaista yhteisömanageria? Koetko, että sellaiselle olisi tarvetta? Olisitko kiinnostunut lähteä kehittelemään tähän liittyvää valmennusta yhdessä?

1. 

   Timo Rainio

   6.3.2012 13.38 ·

   Muutama linkki teemaan liittyen:
   - http://fasilitaattori.blogspot.com/
   - http://www.linkedin.com/groups?gid=4266856&trk=myg_ugrp_ovr

2. 

   Miikka Salavuo

   6.3.2012 14.36 ·

   Hienoa, että toimenkuvaa alkaa ilmetä myös suomalaisissa yrityksissä. Tosiaan, kuten mainitsit, yleensä toimea ovat hoitaneet OTO:na markkinointi- tai HR-ihmiset, joskus myös L&D, jopa IT. Yhteisömanagereita vastaavia koordinaattoreita/fasilitaattoreita on toki ollut olemassa aiemminkin. Hyviä tarinoita & esimerkkejä löytyy mm. Wengerin & al. kirjasta ”Cultivating Communities of Practice”, joka jokaisen nettikätilöksi itseään kutsuvan kannattaisi lukea. Sosiaalisen median mahdollisuuksien myötä toki roolit ja kollektiivien toiminnat ovat muuttuneet jonkin verran. Mutta kollektiivien toiminnalle pätevät tietyt hyviksi havaitut lait, joista olisi hyvä olla ymmärrystä.

   Yhteisön menestyksekäs kuratointi/ koordinointi vaatii paljon ymmärrystä vuorovaikutuksesta, yhteisöjen toiminnasta, mutta myös kyseisen domainin tuntemusta. Yksi hyvä vaihtoehto on kouluttaa organisaatioiden sisälle näitä kuraattoreita, joilla on ymmärrystä erilaisten kollektiivien menestyksekkään toiminnan tukemisesta. Kyseisellä henkilöllä tulisi olla luottamus niin kollektiivien kuin johdonkin taholta.

   Tämä pitää sisällään niin jatkuvaa oppimista, innovointia, kollektiivien tehtävän/ toimenkuvan ja merkityksen määritelyä, toiminnan tukemista, viestintää johdon suuntaan (jotta kollektiiveille löytyy ymmärrystä ja tukea), ymmärrystä innovoinnin ja luovan toiminnan sekä informaalin vuorovaikutuksen merkityksestä,

3. 

   Janne Ruohisto (Author)

   6.3.2012 15.38 ·

   Loistavaa Timo ja Miika, hienoa saada teidät mukaan teeman kehittelyyn! – Janne

4. 

   Charlotte Guillou

   6.3.2012 20.58 ·

   Mielenkiintoinen teema! Olen itse ollut mukana juuri saman suuntaisia organisaatiomalleja ja -rooleja suunnittelemassa ja testaamassa. Yksi näkökulma, jonka olemme tähän liittäneet on vielä organisaation kyvykkyyden omistajuus ja kehittäminen. Miten luoda yli rajojen (globaalit + eri tiimien osalta)osaamisverkostoja organisaation kyvykkyyksien ympärille, niin että ne ovat ”business-vetoisia ja omistamia”, eikä esimerkiksi HR:n draivaamia asioita.
   Samassa olemme pohtineet myös rooleja, jotka näitä verkostoja kehittää ja johtaa ja miten tällaiset uudet roolit saadaan mielekkäiksi ”urapolun” vaihtoehdoiksi.

   Mutta siis, erittäin mielenkiintoista ja paljon ajatuksia herättävä teema!

Comments are now closed for this article.